Perinnönjako - menikö näin ?

[Pertti Koivisto]

Ylivoimaisesti yleisin perinnönjao tapaus on, että toinen vanhemmista
kuolee ja sitten tulee perinnönjako. Jos lapsia ei ole niin leski
perii puolisonsa kokonaan ellei testamenttia tms ole.
Jos taas vainajalla on lapsia lapset perivät vainajan kokonaan, mutta
leski saa hänelle kuuluvan osan kuolinpesästä. Leski on kuolinpesän
osakas ositukseen saakka, mutta ei kuulu lainkaan perikuntaan.
Perinnönjako menee niin, että katsotaan lesken nimissä oleva
omaisuus, vainajan nimissä ollut omaisuus ja yhteinen omaisuus ja
lasketaan nen yhteen. Jos lesken nimissä ollut osuus on pienempi tai
yhtäsuuri kuin puolikas yhteenlaskusta, hän saa puolet
omaisuudesta,jos taas lesken nimissä ollut osuus on suurempi hän saa
itse päättää pitääkö hän koko omaisuutensa vai antaako puolikaan
ylimenevän osuuden tasinkona lapsilleen. Leski saa lisäksi aina
hallintaoikeuden asuntoon, jossa hän asuu ja sen irtaimistoon.
http://users.utu.fi/pertkoiv/

[Opas Koira]

Post by Pertti Koivisto
Ylivoimaisesti yleisin perinnönjao tapaus on, että toinen vanhemmista
kuolee ja sitten tulee perinnönjako. Jos lapsia ei ole niin leski
perii puolisonsa kokonaan ellei testamenttia tms ole.
Jos taas vainajalla on lapsia lapset perivät vainajan kokonaan, mutta
leski saa hänelle kuuluvan osan kuolinpesästä. Leski on kuolinpesän
osakas ositukseen saakka, mutta ei kuulu lainkaan perikuntaan.
Perinnönjako menee niin, että katsotaan lesken nimissä oleva
omaisuus, vainajan nimissä ollut omaisuus ja yhteinen omaisuus ja
lasketaan nen yhteen. Jos lesken nimissä ollut osuus on pienempi tai
yhtäsuuri kuin puolikas yhteenlaskusta, hän saa puolet
omaisuudesta,jos taas lesken nimissä ollut osuus on suurempi hän saa
itse päättää pitääkö hän koko omaisuutensa vai antaako puolikaan
ylimenevän osuuden tasinkona lapsilleen. Leski saa lisäksi aina
hallintaoikeuden asuntoon, jossa hän asuu ja sen irtaimistoon.
http://users.utu.fi/pertkoiv/

Ei, uuden lain mukaan kaikki menee välittömästi valtiolle.
Leski ja puoliorvot kakarat paiskataan pihalle, päällä olevat
vaatteet saa pitää, jos ei ole pukeutunut niin paska juttu.

[Petri Nurminen]

Post by Opas Koira

Post by Pertti Koivisto
Ylivoimaisesti yleisin perinnönjao tapaus on, että toinen vanhemmista
kuolee ja sitten tulee perinnönjako. Jos lapsia ei ole niin leski
perii puolisonsa kokonaan ellei testamenttia tms ole.
Jos taas vainajalla on lapsia lapset perivät vainajan kokonaan, mutta
leski saa hänelle kuuluvan osan kuolinpesästä. Leski on kuolinpesän
osakas ositukseen saakka, mutta ei kuulu lainkaan perikuntaan.
Perinnönjako menee niin, että katsotaan lesken nimissä oleva
omaisuus, vainajan nimissä ollut omaisuus ja yhteinen omaisuus ja
lasketaan nen yhteen. Jos lesken nimissä ollut osuus on pienempi tai
yhtäsuuri kuin puolikas yhteenlaskusta, hän saa puolet
omaisuudesta,jos taas lesken nimissä ollut osuus on suurempi hän saa
itse päättää pitääkö hän koko omaisuutensa vai antaako puolikaan
ylimenevän osuuden tasinkona lapsilleen. Leski saa lisäksi aina
hallintaoikeuden asuntoon, jossa hän asuu ja sen irtaimistoon.
http://users.utu.fi/pertkoiv/

Ei, uuden lain mukaan kaikki menee välittömästi valtiolle.
Leski ja puoliorvot kakarat paiskataan pihalle, päällä olevat
vaatteet saa pitää, jos ei ole pukeutunut niin paska juttu.

Opaskoira se osaa, onko terveiset tulleet perille?

http://www.webfi.fi

[m***@gmail.com]

Post by Pertti Koivisto
Ylivoimaisesti yleisin perinnönjao tapaus on, että toinen vanhemmista
kuolee ja sitten tulee perinnönjako. Jos lapsia ei ole niin leski
perii puolisonsa kokonaan ellei testamenttia tms ole.
Jos taas vainajalla on lapsia lapset perivät vainajan kokonaan, mutta
leski  saa hänelle kuuluvan osan kuolinpesästä. Leski on kuolinpesän
osakas ositukseen saakka, mutta ei kuulu lainkaan perikuntaan.
  Perinnönjako menee niin, että katsotaan lesken nimissä oleva
omaisuus, vainajan nimissä ollut omaisuus ja yhteinen omaisuus ja
lasketaan nen yhteen. Jos lesken nimissä ollut osuus on pienempi tai
yhtäsuuri kuin puolikas yhteenlaskusta, hän saa puolet
omaisuudesta,jos taas lesken nimissä ollut osuus on suurempi hän saa
itse päättää pitääkö hän koko omaisuutensa vai antaako puolikaan
ylimenevän osuuden tasinkona lapsilleen. Leski saa lisäksi aina
hallintaoikeuden asuntoon, jossa hän asuu ja sen irtaimistoon.http://users.utu.fi/pertkoiv/

Puolet leskelle, puolet perillisille.

[Pertti Koivisto]

Post by Pertti Koivisto
Ylivoimaisesti yleisin perinnönjao tapaus on, että toinen vanhemmista
kuolee ja sitten tulee perinnönjako. Jos lapsia ei ole niin leski
perii puolisonsa kokonaan ellei testamenttia tms ole.
Jos taas vainajalla on lapsia lapset perivät vainajan kokonaan, mutta
leski  saa hänelle kuuluvan osan kuolinpesästä. Leski on kuolinpesän
osakas ositukseen saakka, mutta ei kuulu lainkaan perikuntaan.
  Perinnönjako menee niin, että katsotaan lesken nimissä oleva
omaisuus, vainajan nimissä ollut omaisuus ja yhteinen omaisuus ja
lasketaan nen yhteen. Jos lesken nimissä ollut osuus on pienempi tai
yhtäsuuri kuin puolikas yhteenlaskusta, hän saa puolet
omaisuudesta,jos taas lesken nimissä ollut osuus on suurempi hän saa
itse päättää pitääkö hän koko omaisuutensa vai antaako puolikaan
ylimenevän osuuden tasinkona lapsilleen. Leski saa lisäksi aina
hallintaoikeuden asuntoon, jossa hän asuu ja sen irtaimistoon.http://users.utu.fi/pertkoiv/

Perinnönjaossa on erikoispykälä, että vain sillä kuolinpesän
osakkaalla, jolla on vainajan
omaisuutta koskevat paperit esim. pankkitlitapahtumat on oikeus tietää
mikä on vainajan omaisuus. Muilla perikunnan jäsenillä on oikeus
näihin tietoihin vain, jos
tilejä hallusaan pitävä osakas niin haluaa.
Onko tämä pykälä perustuslain ja muiden lakien kanssa sopusoinnussa ja
näin ollen lain voimainen ?
http://users.utu.fi/pertkoiv/

[Ari Laitinen]

Post by Pertti Koivisto
Perinnönjaossa on erikoispykälä, että vain sillä kuolinpesän
osakkaalla, jolla on vainajan
omaisuutta koskevat paperit esim. pankkitlitapahtumat on oikeus tietää
mikä on vainajan omaisuus. Muilla perikunnan jäsenillä on oikeus

Minusta laissa nimenomaan on määrätty, että vainajan omaisuus pitää kirjata
tietyn ajan sisällä verottajaa varten perukirjoituksessa paperille, joka ei
ole salainen ja se koskee myös tilien saldoa.

[Siiri]

Post by Ari Laitinen

Post by Pertti Koivisto
Perinnönjaossa on erikoispykälä, että vain sillä kuolinpesän
osakkaalla, jolla on vainajan
omaisuutta koskevat paperit esim. pankkitlitapahtumat on oikeus tietää
mikä on vainajan omaisuus. Muilla perikunnan jäsenillä on oikeus

Minusta laissa nimenomaan on määrätty, että vainajan omaisuus pitää kirjata
tietyn ajan sisällä verottajaa varten perukirjoituksessa paperille, joka ei
ole salainen ja se koskee myös tilien saldoa.

Mielestäni edellinen kirjoittaja on oikeassa.
Googlaa Perunkirjoitus, tämä pätkä lainaus
http://www.lakineuvo.fi/lakineuvonet/index.php?option=com_content&task=view&id=70&Itemid=45

Perunkirjoituksella on kolme tarkoitusta. Ensinnäkin se toimii
osakasluettelona eli perukirjasta ilmenevät kaikki perilliset ja
testamentinsaajat. Toiseksi se on yhteenveto vainajan varoista ja
veloista. Kolmanneksi se on veroilmoitus, jonka perusteella perillisille
määrätään omaisuudesta menevä perintövero.

Perukirja ei yksinään luo perillisille omistusoikeutta tiettyihin
vainajan esineisiin. Omaisuuden jakaminen edellyttää erillistä
perinnönjakoa, joka voidaan toimittaa hyvinkin pitkän ajan kuluttua
vainajan kuolemasta. Pikaiseen jakamiseen patistaa kuitenkin verottaja.
Perintöverot tulevat osakkeille maksuun siitä riippumatta, onko pesä
jaettu vai ei.

Perunkirjoitukseen on kutsuttava todistettavasti kaikki perilliset eli
pesän osakkaat. Heitä ovat useimmiten leski ja lapset. Lapsista
käytetään myös nimitystä rintaperilliset. Mikäli vainaja oli naimaton,
osakkaita ovat yleensä sisarukset. Jos pesän osakas on kuollut ennen
perittävää, aiemmin kuolleen osakkaan sijaan tulevat hänen lapsensa.
Raja katkeaa ennen serkkua, joka ei ilman testamenttia ole perillisen
asemassa.

[Pertti Koivisto]

Post by Siiri

Post by Ari Laitinen

Post by Pertti Koivisto
Perinnönjaossa on erikoispykälä, että vain sillä kuolinpesän
osakkaalla, jolla on vainajan
omaisuutta koskevat paperit esim. pankkitlitapahtumat on oikeus tietää
mikä on vainajan omaisuus. Muilla perikunnan jäsenillä on oikeus

Minusta laissa nimenomaan on määrätty, että vainajan omaisuus pitää kirjata
tietyn ajan sisällä verottajaa varten perukirjoituksessa paperille, joka ei
ole salainen ja se koskee myös tilien saldoa.

Mielestäni edellinen kirjoittaja on oikeassa.
Googlaa Perunkirjoitus, tämä pätkä lainaushttp://www.lakineuvo.fi/lakineuvonet/index.php?option=com_content&tas...
Perunkirjoituksella on kolme tarkoitusta. Ensinnäkin se toimii
osakasluettelona eli perukirjasta ilmenevät kaikki perilliset ja
testamentinsaajat. Toiseksi se on yhteenveto vainajan varoista ja
veloista. Kolmanneksi se on veroilmoitus, jonka perusteella perillisille
määrätään omaisuudesta menevä perintövero.
Perukirja ei yksinään luo perillisille omistusoikeutta tiettyihin
vainajan esineisiin. Omaisuuden jakaminen edellyttää erillistä
perinnönjakoa, joka voidaan toimittaa hyvinkin pitkän ajan kuluttua
vainajan kuolemasta. Pikaiseen jakamiseen patistaa kuitenkin verottaja.
Perintöverot tulevat osakkeille maksuun siitä riippumatta, onko pesä
jaettu vai ei.
Perunkirjoitukseen on kutsuttava todistettavasti kaikki perilliset eli
pesän osakkaat. Heitä ovat useimmiten leski ja lapset. Lapsista
käytetään myös nimitystä rintaperilliset. Mikäli vainaja oli naimaton,
osakkaita ovat yleensä sisarukset. Jos pesän osakas on kuollut ennen
perittävää, aiemmin kuolleen osakkaan sijaan tulevat hänen lapsensa.
Raja katkeaa ennen serkkua, joka ei ilman testamenttia ole perillisen
asemassa.

Perunkirjoitus on yleisimmässä eli esittämässäni tapauksessa myös
perinnönjakotilaisuus, jonka määrää verottaja. Leski ei ole
perillinen, mutta hän on kuolinpesän osakas. Verotusta varten on
määrättävä, lesken osa ja perikunnan osa
Tietyllä tavalla perunkirjoitus myös valmistelee tulevaa tarkempaa
jakoa. Perikunta
erotettaan leskestä. Tilanne riippuu siitä, mikä on lesken nimissä
olevan omaisuuden arvo verrattuna vainajaan.
Ongelma on tietotekninen. Mistä kuolinpesänosakkaat voivat saada
tiedon vainajan omaisuudesta ? Merkitystä on vain asiakirjoilla,
puheilla ei ole muuta merkitystä kuin, jos ne johtavat varsinaisten
asiakirjojen jäljille.
Yleisimmin omaisuus on rahaa, joko pankkitileillä tai
pöytälaatikossa. Sitten on maaomaisuus, mahdolliset omistukset
yrityksisissä. Erilaiset jalometallit ja korut.
Sekä lisäksi yllämainittuihin liittyvät arvopaperit. Sitten on
rakennusomaisuus.
Tässä onkin kaikki.
Kuten yllä mainitsin kuolinpesän osakkaat ovat hyvin erialisissa
asemissa. Toisilla on enemmän tietoa kuin toisilla kuolinpesästä.
Miten taata,että kaikki saavat tiedon ja perunnkirjoitus on oikea ?
Jos perunkirjoitus on väärä silloin tulevaperinnönjakokin ei mene
oikein...

[Ari Laitinen]

Post by Pertti Koivisto
Kuten yllä mainitsin kuolinpesän osakkaat ovat hyvin erialisissa
asemissa. Toisilla on enemmän tietoa kuin toisilla kuolinpesästä.
Miten taata,että kaikki saavat tiedon ja perunnkirjoitus on oikea ?
Jos perunkirjoitus on väärä silloin tulevaperinnönjakokin ei mene
oikein...

Niin toisilla on enemmän tietoa kuin toisilla. Mutta tarkoitushan on että
kaikilla olisi lopuksi sama tieto.

Missä sinulla on se ongelma?

[Pertti Koivisto]

Post by Ari Laitinen

Post by Pertti Koivisto
Kuten yllä mainitsin kuolinpesän osakkaat ovat hyvin erialisissa
asemissa. Toisilla on enemmän tietoa kuin toisilla kuolinpesästä.
Miten taata,että kaikki saavat tiedon ja perunnkirjoitus on oikea ?
Jos perunkirjoitus on väärä silloin tulevaperinnönjakokin ei mene
oikein...

Niin toisilla on enemmän tietoa kuin toisilla. Mutta tarkoitushan on että
kaikilla olisi lopuksi sama tieto.
Missä sinulla on se ongelma?

Ongelma on perunkirjoituksen järjestely. Laissa pitäisi olla
pykälä, että kaikki perilliset saavat jäljennökset kaikista
omaisuuksiin liittyvistä asiapapereista.
Siis jokaisella kuolinpesänosakkaalla on velvollisuus kopioida
asiakirjat, toimittaa ne muille kuolinpesänosakkaille, lisäksi tulevat
viranomaiset ja muut , joilla on po. asiakirjoja. Näiden pohjalta
tehdään sitten perunkirjoituslaskelma. Suoritetetaan tarvittava jako
jne. Ongelma on siinä,että asiakirjoja joku saa pitää hallussaan ja
pantata niitä loputtomiin. Mitään vipua muilla osakkailla ei ole saada
perintöä.

[Ari Laitinen]

Post by Pertti Koivisto
jne. Ongelma on siinä,että asiakirjoja joku saa pitää hallussaan ja
pantata niitä loputtomiin. Mitään vipua muilla osakkailla ei ole saada
perintöä.

Se on laitonta. Laissa sanotaan:

Pesän varat ja velat on merkittävä perukirjaan sellaisina kuin ne kuoleman
tapahtuessa olivat. Perukirjassa on mainittava myös varojen arvo.
Perukirjassa on lisäksi mainittava ennakkoperintö sekä muu pesään kuulumaton
omaisuus, joka on otettava huomioon perillisen lakiosan suuruutta
määrättäessä.

Pesän ilmoittajan on perukirjaan merkittävä valaehtoinen vakuutus, että
hänen perunkirjoitusta varten antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän
tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta. Hän on velvollinen valallaan
vahvistamaan vakuutuksen, jos joku, jonka oikeus saattaa olla tällaisesta
valanteosta riippuvainen, tahi pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija
sitä vaatii. Valantekovelvollisuus on myös osakkaalla tai eloonjääneellä
puolisolla, joka ei ole ilmoittanut pesää. Jos joku muu on ryhtynyt pesän
omaisuutta koskeviin toimiin, voidaan hänetkin määrätä valalle, milloin
siihen on syytä.

Eli valalle vaan kaikki. Kyllä laki on ottanut tuon huomioon.

[Pertti Koivisto]

Post by Ari Laitinen

Post by Pertti Koivisto
jne. Ongelma on siinä,että asiakirjoja joku saa pitää hallussaan ja
pantata niitä loputtomiin. Mitään vipua muilla osakkailla ei ole saada
perintöä.

Pesän varat ja velat on merkittävä perukirjaan sellaisina kuin ne kuoleman
tapahtuessa olivat. Perukirjassa on mainittava myös varojen arvo.
Perukirjassa on lisäksi mainittava ennakkoperintö sekä muu pesään kuulumaton
omaisuus, joka on otettava huomioon perillisen lakiosan suuruutta
määrättäessä.
Pesän ilmoittajan on perukirjaan merkittävä valaehtoinen vakuutus, että
hänen perunkirjoitusta varten antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän
tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta. Hän on velvollinen valallaan
vahvistamaan vakuutuksen, jos joku, jonka oikeus saattaa olla tällaisesta
valanteosta riippuvainen, tahi pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija
sitä vaatii. Valantekovelvollisuus on myös osakkaalla tai eloonjääneellä
puolisolla, joka ei ole ilmoittanut pesää. Jos joku muu on ryhtynyt pesän
omaisuutta koskeviin toimiin, voidaan hänetkin määrätä valalle, milloin
siihen on syytä.
Eli valalle vaan kaikki. Kyllä laki on ottanut tuon huomioon.

Laissa on toki tämä pykälä,mutta käytännössä millään puheella tai
valalla ei ole juridista merkitystä vaan vain asiakirjoilla. Kysymys
on siis siitä, onko kaikilla osakkailla mahdollista saada kaikki
asiakirjat tai jäljennökset itselleen.
Tämä on asian ydin. Kuten totesit, jos perunkirjoitus perustuu "valaan
tms." eikä asiakirjoihin se on laiton. Vala toki voi olla
asiakirjojten tukena, mutta se ei korvaa niitä. Mitään todellista
käsitystä perikunnan omaisuudesta ei ilman asiakirjoja voi saada. Muu
on vain huhupuhetta, jolla ei ole sitovaa arvoa. Kuolinhetken
määrittely on myös tulkinnan varainen. Käytännössä se on se hetki,
jolloin vainaja ei enää itse hallinnoi omaisuuttaan. Mitä tapahtuu
tämänhetken ja perunkirjoituksen välillä omaisuudelle on oleellista.
Siitä on myös saatava kaikki asiakirjat jokaiselle osakkaalle-myös
verottajalle. Perunkirjoitus, joka ei perustu asiakirjoihin ei ole
laillinen,mutta koska täälläkin lakiryhmässä oleville juristeille
asiaa tulee uutena, niin kysymys on tärkeä saada juristien ja suuren
yleisön tietoon tietoon.

[Lu-lu]

"Pertti Koivisto" < kirjoitti

... käytännössä millään puheella tai
valalla ei ole juridista merkitystä vaan vain asiakirjoilla.
... Perunkirjoitus, joka ei perustu asiakirjoihin ei ole
laillinen, mutta koska täälläkin lakiryhmässä oleville juristeille
asiaa tulee uutena, niin kysymys on tärkeä saada juristien ja suuren
yleisön tietoon tietoon.

HÖPÖ - HÖPÖ !

[Lu-lu]

... Esim. perimiseen liittyvä kuolinpäivä voidaan määrittää
kolmella tavalla. Ensinnäkin kun henkilö ei enää ole itse
hallinnut varallisuuttaan, toinen kuolinpäivä on hautajaispäivä,
tai fyysisen kuolinpäivän määrääminen ja kolmas on
perunkirjoituspäivä edellyttäen että se on tehty oikeudenmukaisesti.
Tilanteesta riippuen käytetään eri päivää.

HÖPÖ - HÖPÖ !

[Jukka Pakkanen]

Post by Pertti Koivisto

Post by Pertti Koivisto
Ylivoimaisesti yleisin perinnönjao tapaus on, että toinen vanhemmista
kuolee ja sitten tulee perinnönjako. Jos lapsia ei ole niin leski

Perinnönjaossa on erikoispykälä, että vain sillä kuolinpesän
osakkaalla, jolla on vainajan

Ja tuo pykälä löytyy... mistä?

[Pertti Koivisto]

Post by Jukka Pakkanen

Post by Pertti Koivisto

Post by Pertti Koivisto
Ylivoimaisesti yleisin perinnönjao tapaus on, että toinen vanhemmista
kuolee ja sitten tulee perinnönjako. Jos lapsia ei ole niin leski

Perinnönjaossa on erikoispykälä, että vain sillä kuolinpesän
osakkaalla, jolla on vainajan

Ja tuo pykälä löytyy... mistä?

Se löytyy eduskunnan asetuksista, joissa määritellään lain tulkinta.
Tavallisella pulliaisella on mahdollisuus ostaa lakikirja, mutta
asetuksien saanti minieteriöstä
on vaikeaa, en tiedä, mistä löytyy,mutta viisaammat väittävät näin.
Mistään julkisesta helposti saatavasta olevasta paikasta ei asetuksia
saa. Tuomarit vain väittävät, että näin on.
Perunkirjoitus on loppujen lopuksi varsin yksinkertainen toimitus,
kun se oikein tehdään. Jonkun puolueettoman henkilön tehtävä on
selvittää koko kuolinpesään liittyvä omaisuus, hankkia kaikki siihen
liittyvät asiakirjat. Antaa kaikki omaisuuteen liittyvät asiakirjat
(kopiot)ja tieto jokaiselle kuolinpesän osakkaalle
kahta kuukautta ennen varsinaista perunkirjoitusta. Tällöin osakkailla
on mahdollisuus arvioida perunkirjoittajan työn oikeellisuus. Esim.
onko juuri ennen kuolinpäivää nostettu sairaan vanhuksen rahoja
merkittäviä määriä jonkun osakkaan toimesta jne. Kuolin hetken
loppusaldo josta täällä puhutaan ei juridisesti merkitse mitään vaan
saldo, joka on ollut silloin, kun vainaja vielä on voinut hallita
tilejään ja muuta omaisuuttaan. Osakkailla on myös oikeus saada kaikki
vainajan pankkisalaisuuteen liittyvät asiat, koska he perivät
vainajan.
Tässä perunkirjoitus pätkii pahasti.

[Pertti Koivisto]

Post by Jukka Pakkanen

Post by Pertti Koivisto

Post by Pertti Koivisto
Ylivoimaisesti yleisin perinnönjao tapaus on, että toinen vanhemmista
kuolee ja sitten tulee perinnönjako. Jos lapsia ei ole niin leski

Perinnönjaossa on erikoispykälä, että vain sillä kuolinpesän
osakkaalla, jolla on vainajan

Ja tuo pykälä löytyy... mistä?

En ole nähnyt kyseistä pykälää,mutta de facto se on siellä. Jos
laki on kirjoitettu niin, että kaikilla kuolinpesänosakkailla ei ole
oikeutta saada kuolinpesän asiakirjoja niin silloin kansanedustajat
ovat sen kirjoittaneet lakiin...

[Lu-lu]

"Pertti Koivisto" kirjoitti

Post by Pertti Koivisto
En ole nähnyt kyseistä pykälää,mutta de facto se on siellä. Jos
laki on kirjoitettu niin, että kaikilla kuolinpesänosakkailla ei ole
oikeutta saada kuolinpesän asiakirjoja niin silloin kansanedustajat
ovat sen kirjoittaneet lakiin ...

mitä ihmeen "asiakirjoja"? ei kuolinpesässä mitään asiakirjoja ole

[Pertti Koivisto]

"Pertti Koivisto"  kirjoitti

  En ole nähnyt kyseistä pykälää,mutta de facto se on siellä. Jos
laki on kirjoitettu niin, että kaikilla kuolinpesänosakkailla ei ole
oikeutta saada kuolinpesän asiakirjoja niin silloin kansanedustajat
ovat sen kirjoittaneet lakiin ...

mitä ihmeen "asiakirjoja"?   ei kuolinpesässä mitään asiakirjoja ole

Kysymys koskee vainajan nimissä ollutta omaisuutta ja niitä
asiakirjoja, joissa hän on vahvistanut nimellään omistavansa
omaisuutta. Tällaisia ovat pankkitilien tilitiedot kolmen vuoden
ajalta , maaomaisuden lainhuudatukset, rakennuskiinteistöjen
osakekirjat, yritysten ja muiden rahapapereiden omistuskirjat.
Lisäksi voi olla muuta omaisuutta. Juristeista kukaan ei tiedä, että
juridisesti pätevät jäljennökset näistä kaikista asiapaperista täytyy
toimittaa jokaiselle kuolinpesän osakkaalle KAHTA KUUKAUTTA ennen
perunkirjoitusta. Samaten näiden omaisuuksien arvot ja niihin
liittyvät laskelmat.
Suomesta saa etsiä pätevää juristia kuin neulaa heinäsuovasta joka
pystyy ymmärtämään tämän asian. Voi olla ettei sille älylliselle
tasolle pääsevää oikusoppinutta Suomessa ole koskaan ollut.

[Sensei Hajavalo]

Post by Pertti Koivisto
Kysymys koskee vainajan nimissä ollutta omaisuutta ja niitä
asiakirjoja, joissa hän on vahvistanut nimellään omistavansa
omaisuutta. Tällaisia ovat pankkitilien tilitiedot kolmen vuoden
ajalta , maaomaisuden lainhuudatukset, rakennuskiinteistöjen
osakekirjat, yritysten ja muiden rahapapereiden omistuskirjat.
Lisäksi voi olla muuta omaisuutta. Juristeista kukaan ei tiedä, että
juridisesti pätevät jäljennökset näistä kaikista asiapaperista täytyy
toimittaa jokaiselle kuolinpesän osakkaalle KAHTA KUUKAUTTA ennen
perunkirjoitusta. Samaten näiden omaisuuksien arvot ja niihin
liittyvät laskelmat.

Voi hitsinpimpula. Olen ollut kahdesti mukana perunkirjoituksessa. Molemmat
peijaiset toimitettiin ennen kuin oli kulunut kahta kuukautta vainajan
kuolemasta. Mikäs jurristi tai muu notaari voi mennä tulevan vainajan vielä
hengittäessä vaatimaan papereita viranomaisilta ja muilta tahoilta?

Pertille vielä tiedoksi, että kyseessä olivat kaksi eri vainajaa.

[Jukka Pakkanen]

"Pertti Koivisto" <***@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:0b37571c-f5b5-4917-bdb1-

Kuolinpesä ei voi siirtyä yhteishallintoon ennenkuin se on kaikkien
kuolinpesän osakkaiden tiedossa. Näin tapahtuu harvemmin. Asiakirjojen
toimittaminen hyvissä ajoin osakkaille on välttämätöntä, jotta he
tietäisivät, missä he ovat osakkaina.
Klassisesti (hyvin yleisesti) perintörikos tehdään jo alussa. Edes

...

kanssaan itsensä pussiin jokaisessa lausessaan. Tilanne on täysin
absurdi. Miten tällaisessa tilanteessa sitten toimitaan ?

Vaihdetaan/lisätään lääkitystä?

[J***@kolumbus.fi]

Post by Jukka Pakkanen
viestissä:0b37571c-f5b5-4917-bdb1-

Kuolinpesä ei voi siirtyä yhteishallintoon ennenkuin se on kaikkien
kuolinpesän osakkaiden tiedossa. Näin tapahtuu harvemmin. Asiakirjojen
toimittaminen hyvissä ajoin osakkaille on välttämätöntä, jotta he
tietäisivät, missä he ovat osakkaina.
Klassisesti (hyvin yleisesti) perintörikos tehdään jo alussa. Edes

...

kanssaan itsensä pussiin jokaisessa lausessaan. Tilanne on täysin
absurdi. Miten tällaisessa tilanteessa sitten toimitaan ?

Vaihdetaan/lisätään lääkitystä?

Luulet optimistisesti että tehoava lääkitys on olemassa?

[Lu-lu]

"Pertti Koivisto" < kirjoitti

Post by Pertti Koivisto
Kysymys koskee vainajan nimissä ollutta omaisuutta ja niitä
asiakirjoja, joissa hän on vahvistanut nimellään omistavansa
omaisuutta. Tällaisia ovat pankkitilien tilitiedot kolmen vuoden
ajalta , maaomaisuden lainhuudatukset, rakennuskiinteistöjen
osakekirjat, yritysten ja muiden rahapapereiden omistuskirjat.
Lisäksi voi olla muuta omaisuutta. Juristeista kukaan ei tiedä, että
juridisesti pätevät jäljennökset näistä kaikista asiapaperista täytyy
toimittaa jokaiselle kuolinpesän osakkaalle KAHTA KUUKAUTTA
ennen perunkirjoitusta. Samaten näiden omaisuuksien arvot ja niihin
liittyvät laskelmat.
Suomesta saa etsiä pätevää juristia kuin neulaa heinäsuovasta joka
pystyy ymmärtämään tämän asian. Voi olla ettei sille älylliselle
tasolle pääsevää oikusoppinutta Suomessa ole koskaan ollut.

* tilitiedot kolmelta (3 !) kuukaudelta? - kas kun ei kolmelta vuodelta
kuolinpäivän saldon pitäisi riittää ... ... aj-niin mutta sinähän oli se,
joka ei ymmärtänyt ees miten se kuolinpäiväkään määritellään
* maaomaisuuksien lainhuudatukset selviävät lainhuutorekisteristä
* rakennuskiinteistöillä ei ole osakekirjoja
* eikä yrityksillä tai rahapapereilla omistuskirjoja
yritysten omistukset ja omistajat selviävät kaupparekisteristä, mutta
seteleihin en minäkään oo' kirjoittanut nimmariani - en isoihinkaan

muuta
omaisuutta voi toki olla, muttei siitä(kään) mitään "asiakirjoja" ole

kuolinpesän osakkaille ei tartte toimittaa ennen perunkirjoitusta
yhtikäs mitään muuta kuin vain kutsu perunkirjoitukseen
ja ne
omaisuuksien arvot (tarvittavine laskelmineen) selvitetään kyllä
sullekin perunkirjoitustilaisuudessa, joten - menepä siis mukaan!

ja jopa aivan pätemätönkin juristi ymmärtää kyllä yskän: köh-köh:
sait nyt 200:n euron edestä arvokasta (ja sulle uutta) tietoa ... ja
aivan ilmaiseksi

[Pertti Koivisto]

Post by Lu-lu
"Pertti Koivisto" < kirjoitti

Post by Pertti Koivisto
Kysymys koskee vainajan nimissä ollutta omaisuutta ja niitä
asiakirjoja, joissa hän on vahvistanut nimellään omistavansa
omaisuutta. Tällaisia ovat pankkitilien tilitiedot kolmen vuoden
ajalta , maaomaisuden lainhuudatukset, rakennuskiinteistöjen
osakekirjat, yritysten ja muiden rahapapereiden omistuskirjat.
Lisäksi voi olla muuta omaisuutta. Juristeista kukaan ei tiedä, että
juridisesti pätevät jäljennökset näistä kaikista asiapaperista täytyy
toimittaa jokaiselle kuolinpesän osakkaalle KAHTA KUUKAUTTA
ennen perunkirjoitusta. Samaten näiden omaisuuksien arvot ja niihin
liittyvät laskelmat.
Suomesta saa etsiä pätevää juristia kuin neulaa heinäsuovasta joka
pystyy ymmärtämään tämän asian. Voi olla ettei sille älylliselle
tasolle pääsevää oikusoppinutta Suomessa ole koskaan ollut.

* tilitiedot kolmelta (3 !) kuukaudelta? - kas kun ei kolmelta vuodelta
kuolinpäivän saldon pitäisi riittää ...    ... aj-niin mutta sinähän oli se,
joka ei ymmärtänyt ees miten se kuolinpäiväkään määritellään
* maaomaisuuksien lainhuudatukset selviävät lainhuutorekisteristä
* rakennuskiinteistöillä ei ole osakekirjoja
* eikä yrityksillä tai rahapapereilla omistuskirjoja
yritysten omistukset ja omistajat selviävät kaupparekisteristä, mutta
seteleihin en minäkään oo' kirjoittanut nimmariani - en isoihinkaan
muuta
omaisuutta voi toki olla, muttei siitä(kään) mitään "asiakirjoja" ole
kuolinpesän osakkaille ei tartte toimittaa ennen perunkirjoitusta
yhtikäs mitään muuta kuin vain kutsu perunkirjoitukseen
ja ne
omaisuuksien arvot (tarvittavine laskelmineen) selvitetään kyllä
sullekin perunkirjoitustilaisuudessa, joten - menepä siis mukaan!
sait nyt 200:n euron edestä arvokasta (ja sulle uutta) tietoa ... ja
aivan ilmaiseksi

Ymmärsit asiasta jotakin varmasti, mutta asiassa on yksi puoli,
jota yksikään juristi Suomessa ei ymmärrä. Maapallolla liikkuu Clark
Kent niminen mies.
Nimi on kaikille juristeille täysin tuntematon. Olisin kiinostunut
tiedätkö sinä mitä tämä Kent tekee työkseen ja mikä hän on miehiään.

[Raimo Suonio]

Post by Pertti Koivisto
Ymmärsit asiasta jotakin varmasti, mutta asiassa on yksi puoli,
jota yksikään juristi Suomessa ei ymmärrä. Maapallolla liikkuu
Clark Kent niminen mies.
Nimi on kaikille juristeille täysin tuntematon. Olisin kiinostunut
tiedätkö sinä mitä tämä Kent tekee työkseen ja mikä hän on miehiään.

Olisiko sinun taas aika käydä tervehtimässä lääkäriäsi?


[Follarit]

[Ilkka Pirskanen]

"Pertti Koivisto" <***@hotmail.com> kirjoitti viestiss� news:b2f7e2cd-3789-41df-99ad-***@i7g2000prf.googlegroups.com...
Ylivoimaisesti yleisin perinnönjao tapaus on, että toinen vanhemmista
kuolee ja sitten tulee perinnönjako. Jos lapsia ei ole niin leski
perii puolisonsa kokonaan ellei testamenttia tms ole.

XXX

Jos ei ole lapsia, ei ole vanhempiakaan, joten väittämäsi on loogisesti
mahdoton.

Ilkka

[Vesa-Matti Sarenius]

Post by Pertti Koivisto
Ylivoimaisesti yleisin perinnönjao tapaus on, että toinen vanhemmista
kuolee ja sitten tulee perinnönjako. Jos lapsia ei ole niin leski
perii puolisonsa kokonaan ellei testamenttia tms ole.
XXX
Jos ei ole lapsia, ei ole vanhempiakaan, joten väittämäsi on loogisesti
mahdoton.

Eivätkö kuolleiden lasten vanhemmat ole enää vanhempia?

[Ilkka Pirskanen]

Post by Vesa-Matti Sarenius

Post by Pertti Koivisto
Ylivoimaisesti yleisin perinnönjao tapaus on, että toinen vanhemmista
kuolee ja sitten tulee perinnönjako. Jos lapsia ei ole niin leski
perii puolisonsa kokonaan ellei testamenttia tms ole.
XXX
Jos ei ole lapsia, ei ole vanhempiakaan, joten väittämäsi on loogisesti
mahdoton.

Eivätkö kuolleiden lasten vanhemmat ole enää vanhempia?

Tähän kysymykseen on varmaankin sama vastaus kuin kysymykseen ovatko
kuolleet lapset lapsia?

Ilkka