JuKu
2009-01-25 14:10:31 UTC
Tässä jälleen hyvä esimerkki miten yritys laittaa työntekijänsä
kaivamaan oman hautansa.
http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/8378838.shtml
Suomalaiset kehittivät hyvän tehtaan Juuson aikana ja hyvin meni
myös sen jälkeen. Tuottava keksintö vuonna 1994, paloa hillitsevä
kuitu Visil. Kaikki vaan onnistuttiin sohläämään mitä
ihmeellisimmillä yritysjärjestelyillä, joista meikämanne ei
ymmärrä mitään.
"Rahojen lisäksi emo himoitsi suomalaista osaamista.
Valkeakoskella vieraili useita indonesialaisryhmiä.
Tehdaskaupungissa muistetaan edelleen, kuinka emon vierasryhmien
kulut maksetttiin suomalaisyhtiön kassasta. Toisaalta
Valkeakoskelta käytiin emon tehtaalla neuvomassa kuidun tekoa"
Tätä kutsun oman haudan kaivamiseksi. Lyhyesti; työntekijät
luovuttivat katteetta ammattitaitonsa indonesilaisille, heidän
tuotoillaan rakennettiin Kiinaan tehdas, he keksivät tuottavan
keksinnön, joka myytiin pilkkahinnalla, saivat lopputilin ja
menettivät ehkä eläkkeensä.
Ja lue jutusta miten tällaiseen päädyttiin; "Suomessa tuotteen
kehittämiseen oli sijoitettu miljoonia, ehkä jopa kymmenen
miljoonaa euroa, ja nyt kehitystyön tehnyt yhtiö joutui maksamaan
lisenssimaksua omasta innovaatiostaan."
"Säterin ja sen toimintaa jatkaneen Kuitu Finlandin kohtalo on
tyly esimerkki tytäryhtiötalouden vaaroista. Suomalainen osaaminen
ja raha käytettiin tehtaan perustamiseen Kiinassa. Valkeakoskelle
jäi tyhjennyt tehdas, jonka vanhoille työntekijöille ei uusimman
tiedon mukaan ole varaa maksaa sovittuja eläkkeitä."
Siis myös Suomessa voi jo käydä niin, että jeppe voi menettää
eläkkeensä kun yritys epäonnistuu.
Laitan tähän lyhennelmän miten kaikki tapahtui:
- 1997. Kemira myy kuituyhtiönsä indonesialaisille PT Inti
Indorayonille. Säterin kassassa rahaa 10 miljoonaa euroa, joka
alkaa pian huveta. Myyntihinta on 25-35 milj. euroa.
- 1998. Emoyhtiö lainaa 7 milj. dollaria ja samaan ryppääseen
kuuluva April 4 milj. dollaria. Emoyhtiölle velka ja korot jäävät
maksamatta.
- 1999. Jättitappio, koska emoyhtiön maksamatta jääneestä lainasta
koituu yli 5 milj. euron kulu.
- 2000. Osakepääoman leikkaus puoleen. Uusi noin 2 miljoonaa
maksanut paalaamo aloittaa Valkeakoskella.
- 2001. Emoyhtiön lainasta vajaan miljoonan kulu.
- 2002. Emoyhtiön laina menetetty kokonaan, vajaan miljoonan kulu.
Siitä huolimatta komea tulos. Säteri Oy:n käyttöön lähes 9
miljoonaa omaa rahaa.
- 2003. Säteri Oy maksaa konsernin Kiinan-tehtaan rakentamisesta
19,7 mljoonaa euroa. Rahoitukseen yhtiö joutuu ottamaan lainaa 5,7
milj. rahalaitoksilta, 6,3 milj. emoyhtiöltä ja käyttämään omia
rahojaan 7,2 milj.. April maksaa velkansa.
- 2004. Emoyhtiön 6,3 milj. lainasta 5,4 milj. maksetaan takaisin.
Patentin myynnistä 0,45 milj. tuloja. Valkeakoskella paloa
hidastavan kuidun tuotanto kasvaa, koneisiin miljoonia.
- 2005. Myynti ja markkinointi, eli käytännössä kassa
Sveitsin-yhtiölle. Myyntisaatavia 24,5 milj., joista 8 milj.
erilliseen maksuohjelmaan. Visilin patentti rekisteröityy Sveitsin
yhtiölle. Uusi puhdistamo käynnistyy Valkeakoskella.
- 2006. Myyntisaamiset Sveitsin yhtiöltä kutistuvat 9 miljoonaan,
mutta maksuohjelmaan kuuluvaa 3 miljoonan suoritusta ei tule.
- 2007. Omistus siirtyy Goodwood Venture Limitedille. Myyntiyhtiön
saatavien maksuohjelmasta 3 miljoona suoritus, mutta 4,7 miljoonaa
jää samatta. Paloa hidastavan kuidun patentti entisen emon Säteri
Internatinalin haltuun. Joulukuussa nimeksi Kuitu Finland Oy.
Antti Vuori nostaa paperinipustaan kiiltäväpintaisen esitteen. Se
on Kuitu Finland Oy:n paloa hidastava kuitu nimeltään Avilon Fr.
Sitä valmistettiin hieman eri reseptillä kuin Visiliä. Se oli yksi
tapa päästä eroon lisenssimaksuista, joita tuli entiseltä
pääomistajalta Visil-patentin ja -tuotemerkin käytöstä.
Suomessa tuotteen kehittämiseen oli sijoitettu miljoonia, ehkä
jopa kymmenen miljoonaa euroa, ja nyt kehitystyön tehnyt yhtiö
joutui maksamaan lisenssimaksua omasta innovaatiostaan. Aluksi
maksu oli joitakin satoja tuhansia euroja vuodessa, mutta kulut
nousivat vuosi vuodelta ennen kuin Avilon Fr tuli markkinoille.
Säteri Oy ehti olla aasialaiskomennossa runsaat 11 vuotta. Nyt sen
suurimmat velkojat ovat Säterin Eläkesäätiö, valtion omistama
Finnvera, Sampo Pankki, Nordea ja Nordea Rahoitus. Velkoja on
runsaat 35 miljoonaa euroa.
Valkeakoskelaisten rahoilla rakennetulla Kiinan tehtaalla oli
vuoden 2007 lopulla omaa pääomaa 82 miljoonaa euroa, ja voittoa se
tahkosi 22,7 miljoonaa euroa.
Kuitu Finlandille haetaan parhaillaan jatkajaa. Yhtiö pysyy
otsikoissa.
Niin se tekee myös eläkkeidensä takia. Tällä viikolla tiedote
kertoi, että sadat Säterin eläkesäätiön entiset työntekijät
menettävät osan säätiön eläkkeistä. Niiden maksamiseen säätiöllä
ei ole rahaa
--
JuKu
kaivamaan oman hautansa.
http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/8378838.shtml
Suomalaiset kehittivät hyvän tehtaan Juuson aikana ja hyvin meni
myös sen jälkeen. Tuottava keksintö vuonna 1994, paloa hillitsevä
kuitu Visil. Kaikki vaan onnistuttiin sohläämään mitä
ihmeellisimmillä yritysjärjestelyillä, joista meikämanne ei
ymmärrä mitään.
"Rahojen lisäksi emo himoitsi suomalaista osaamista.
Valkeakoskella vieraili useita indonesialaisryhmiä.
Tehdaskaupungissa muistetaan edelleen, kuinka emon vierasryhmien
kulut maksetttiin suomalaisyhtiön kassasta. Toisaalta
Valkeakoskelta käytiin emon tehtaalla neuvomassa kuidun tekoa"
Tätä kutsun oman haudan kaivamiseksi. Lyhyesti; työntekijät
luovuttivat katteetta ammattitaitonsa indonesilaisille, heidän
tuotoillaan rakennettiin Kiinaan tehdas, he keksivät tuottavan
keksinnön, joka myytiin pilkkahinnalla, saivat lopputilin ja
menettivät ehkä eläkkeensä.
Ja lue jutusta miten tällaiseen päädyttiin; "Suomessa tuotteen
kehittämiseen oli sijoitettu miljoonia, ehkä jopa kymmenen
miljoonaa euroa, ja nyt kehitystyön tehnyt yhtiö joutui maksamaan
lisenssimaksua omasta innovaatiostaan."
"Säterin ja sen toimintaa jatkaneen Kuitu Finlandin kohtalo on
tyly esimerkki tytäryhtiötalouden vaaroista. Suomalainen osaaminen
ja raha käytettiin tehtaan perustamiseen Kiinassa. Valkeakoskelle
jäi tyhjennyt tehdas, jonka vanhoille työntekijöille ei uusimman
tiedon mukaan ole varaa maksaa sovittuja eläkkeitä."
Siis myös Suomessa voi jo käydä niin, että jeppe voi menettää
eläkkeensä kun yritys epäonnistuu.
Laitan tähän lyhennelmän miten kaikki tapahtui:
- 1997. Kemira myy kuituyhtiönsä indonesialaisille PT Inti
Indorayonille. Säterin kassassa rahaa 10 miljoonaa euroa, joka
alkaa pian huveta. Myyntihinta on 25-35 milj. euroa.
- 1998. Emoyhtiö lainaa 7 milj. dollaria ja samaan ryppääseen
kuuluva April 4 milj. dollaria. Emoyhtiölle velka ja korot jäävät
maksamatta.
- 1999. Jättitappio, koska emoyhtiön maksamatta jääneestä lainasta
koituu yli 5 milj. euron kulu.
- 2000. Osakepääoman leikkaus puoleen. Uusi noin 2 miljoonaa
maksanut paalaamo aloittaa Valkeakoskella.
- 2001. Emoyhtiön lainasta vajaan miljoonan kulu.
- 2002. Emoyhtiön laina menetetty kokonaan, vajaan miljoonan kulu.
Siitä huolimatta komea tulos. Säteri Oy:n käyttöön lähes 9
miljoonaa omaa rahaa.
- 2003. Säteri Oy maksaa konsernin Kiinan-tehtaan rakentamisesta
19,7 mljoonaa euroa. Rahoitukseen yhtiö joutuu ottamaan lainaa 5,7
milj. rahalaitoksilta, 6,3 milj. emoyhtiöltä ja käyttämään omia
rahojaan 7,2 milj.. April maksaa velkansa.
- 2004. Emoyhtiön 6,3 milj. lainasta 5,4 milj. maksetaan takaisin.
Patentin myynnistä 0,45 milj. tuloja. Valkeakoskella paloa
hidastavan kuidun tuotanto kasvaa, koneisiin miljoonia.
- 2005. Myynti ja markkinointi, eli käytännössä kassa
Sveitsin-yhtiölle. Myyntisaatavia 24,5 milj., joista 8 milj.
erilliseen maksuohjelmaan. Visilin patentti rekisteröityy Sveitsin
yhtiölle. Uusi puhdistamo käynnistyy Valkeakoskella.
- 2006. Myyntisaamiset Sveitsin yhtiöltä kutistuvat 9 miljoonaan,
mutta maksuohjelmaan kuuluvaa 3 miljoonan suoritusta ei tule.
- 2007. Omistus siirtyy Goodwood Venture Limitedille. Myyntiyhtiön
saatavien maksuohjelmasta 3 miljoona suoritus, mutta 4,7 miljoonaa
jää samatta. Paloa hidastavan kuidun patentti entisen emon Säteri
Internatinalin haltuun. Joulukuussa nimeksi Kuitu Finland Oy.
Antti Vuori nostaa paperinipustaan kiiltäväpintaisen esitteen. Se
on Kuitu Finland Oy:n paloa hidastava kuitu nimeltään Avilon Fr.
Sitä valmistettiin hieman eri reseptillä kuin Visiliä. Se oli yksi
tapa päästä eroon lisenssimaksuista, joita tuli entiseltä
pääomistajalta Visil-patentin ja -tuotemerkin käytöstä.
Suomessa tuotteen kehittämiseen oli sijoitettu miljoonia, ehkä
jopa kymmenen miljoonaa euroa, ja nyt kehitystyön tehnyt yhtiö
joutui maksamaan lisenssimaksua omasta innovaatiostaan. Aluksi
maksu oli joitakin satoja tuhansia euroja vuodessa, mutta kulut
nousivat vuosi vuodelta ennen kuin Avilon Fr tuli markkinoille.
Säteri Oy ehti olla aasialaiskomennossa runsaat 11 vuotta. Nyt sen
suurimmat velkojat ovat Säterin Eläkesäätiö, valtion omistama
Finnvera, Sampo Pankki, Nordea ja Nordea Rahoitus. Velkoja on
runsaat 35 miljoonaa euroa.
Valkeakoskelaisten rahoilla rakennetulla Kiinan tehtaalla oli
vuoden 2007 lopulla omaa pääomaa 82 miljoonaa euroa, ja voittoa se
tahkosi 22,7 miljoonaa euroa.
Kuitu Finlandille haetaan parhaillaan jatkajaa. Yhtiö pysyy
otsikoissa.
Niin se tekee myös eläkkeidensä takia. Tällä viikolla tiedote
kertoi, että sadat Säterin eläkesäätiön entiset työntekijät
menettävät osan säätiön eläkkeistä. Niiden maksamiseen säätiöllä
ei ole rahaa
--
JuKu